Teollisuusratas eturattaana
Valvojat: B1200, John, Bomber#1, ESKIL, Kimmo, ZX-14R, Bomber Magazine, LEQ, btseppo
-
- Viestit: 589
- Liittynyt: Ma Elo 27, 2001 12:00 am
Teollisuusratas eturattaana
Onko tietoa tai kokemuksia ns. teollisuusrattaiden kestosta eturattaana. Takarattainahan noita on kyllä käytetty hyvällä menestyksellä, mutta eturattaaseenhan kohdistuu aika paljon isompi voima piikkiä kohden. Jako tulee olemaan 530 tai 630. Teollisuusratas kiinnostaa offset ratasta tehdessä helpomman työstettävyyden vuoksi kuin sikakova mp-ratas.
Kilometrikestävyydellä matka-ajossa ei ole merkitystä, mutta pitäisi kestää 400hp rykäyksiä kanttisliksin kanssa varttimaililla ilman hammasvaurioita.
Kilometrikestävyydellä matka-ajossa ei ole merkitystä, mutta pitäisi kestää 400hp rykäyksiä kanttisliksin kanssa varttimaililla ilman hammasvaurioita.
- The_Hooligan
- Viestit: 2270
- Liittynyt: Ti Loka 15, 2002 12:00 am
- Paikkakunta: GSXR x2, H-D ja Honda
- Viesti:
Re: Teollisuusratas eturattaana
Pakollinen puukotus: mitä väliä kun ajat kuitenkin puolikaasulla ja rikot vaihteiston joka kerta kun olisi näytön paikka edessä.
Onkohan niin tiukkaa kuitenkaan, käsityökaluin työstö sujui aika sutjakkaan, luulis sorvinkin pystyvän.Bart kirjoitti:Teollisuusratas kiinnostaa offset ratasta tehdessä helpomman työstettävyyden vuoksi kuin sikakova mp-ratas.
- ToMatti
- Viestit: 321
- Liittynyt: Ti Loka 10, 2006 12:00 am
- Paikkakunta: Ktm 250sx
Eturatas on karkaistu jonka johdosta se kestää paremmin. Yksi vaihto ehto on että ottaa alkuperäisestä rattaasta keskiön ja upottaa lämmöllä sen raakarattaaseen näin se voisi kestää paremmin.
Jos raakarattaaseen alkaa booria pistämään toden näköisesti se siitä myös antaa periksi.
Jos raakarattaaseen alkaa booria pistämään toden näköisesti se siitä myös antaa periksi.
Lieveilmiö on isompi ilmiö kuin itse ilmiö.
-
- Viestit: 589
- Liittynyt: Ma Elo 27, 2001 12:00 am
Toki, toki, juuri siksi se onkin niin pirun kova.ToMatti kirjoitti:Eturatas on karkaistu jonka johdosta se kestää paremmin. Yksi vaihto ehto on että ottaa alkuperäisestä rattaasta keskiön ja upottaa lämmöllä sen raakarattaaseen näin se voisi kestää paremmin.
Jos raakarattaaseen alkaa booria pistämään toden näköisesti se siitä myös antaa periksi.
Keskiö booreineen on toki tarkoitus ottaa karkaistusta, nyt on kysymys nimenomaan piikeistä.
-
- Viestit: 589
- Liittynyt: Ma Elo 27, 2001 12:00 am
Re: Teollisuusratas eturattaana
Tehdään uusi ratas paremmalla tuennalla just siksi että vaihteistot kestäisi vähän pidempään.The_Hooligan kirjoitti:Pakollinen puukotus: mitä väliä kun ajat kuitenkin puolikaasulla ja rikot vaihteiston joka kerta kun olisi näytön paikka edessä.
Mutta kaasu on kyllä aina auki, johan sen on nähnyt tiedonkeruustakin
Voi olla joo. Rattaan tekijä vaan pohti mahtaako hänen käytössään oleva sorvi tohon pystyä ilman että menee useita teriä. Eli jos teollisuusratas kestäisi pääsisi helpommalla. Lähinnähän sillä karkaisulla haetaan hyvää kulutuskestävyyttä noin niinkuin normikäytössä. Kai? Sitä tässä just selvittelen.The_Hooligan kirjoitti:Onkohan niin tiukkaa kuitenkaan, käsityökaluin työstö sujui aika sutjakkaan, luulis sorvinkin pystyvän.
- Kaapo
- Viestit: 60
- Liittynyt: To Helmi 14, 2008 1:00 am
- Paikkakunta: Bussi, Kx450F, R6, HD-68
Eturatas
Viimekesänä tein kahdesta kovastarattaasta offset rattaan.
Toisesta piikit pois ja toiseen sorvasin sisä halk. isoks. Niiden
väliin sit offset palikka ja stelliittipuikolla kii.Vai mikä se oli...
Hienosti on kaverilla kestäny.
Booripala kestää sorvata.
Stelliitti:
Stelliitti on koboltti-kromi-wolframiseos.
Co-pitoisuus on yli 50% seostuksesta riippuen. Stelliitin kovuus ja sitkeys ovat yli 800 oC:n lämpötilassa samat kuin huoneen lämpötilassa. Korkean kromipitoisuuden ja alhaisen rautapitoisuuden vuoksi stelliitin korroosion kestävyys on parempi kuin ruostumattoman teräksen.
Tyypillisiä stelliitti-kappaleita ovat:
holkit
venttiilit
suuttimet
leikkaavat terät
teollisten sahojen "hampaat"
muotit
laakerit
moottoreiden ja turbiinien pyörivät osat jne.
Käyttöalueita:
atomivoimalat
auto- ja lentokoneteollisuus
kemianteollisuus
maatalouskoneet
massa-, paperi-, puu- ja terästeollisuus
Toisesta piikit pois ja toiseen sorvasin sisä halk. isoks. Niiden
väliin sit offset palikka ja stelliittipuikolla kii.Vai mikä se oli...
Hienosti on kaverilla kestäny.
Booripala kestää sorvata.
Stelliitti:
Stelliitti on koboltti-kromi-wolframiseos.
Co-pitoisuus on yli 50% seostuksesta riippuen. Stelliitin kovuus ja sitkeys ovat yli 800 oC:n lämpötilassa samat kuin huoneen lämpötilassa. Korkean kromipitoisuuden ja alhaisen rautapitoisuuden vuoksi stelliitin korroosion kestävyys on parempi kuin ruostumattoman teräksen.
Tyypillisiä stelliitti-kappaleita ovat:
holkit
venttiilit
suuttimet
leikkaavat terät
teollisten sahojen "hampaat"
muotit
laakerit
moottoreiden ja turbiinien pyörivät osat jne.
Käyttöalueita:
atomivoimalat
auto- ja lentokoneteollisuus
kemianteollisuus
maatalouskoneet
massa-, paperi-, puu- ja terästeollisuus
-
- Viestit: 589
- Liittynyt: Ma Elo 27, 2001 12:00 am
Re: Eturatas
Näin juuri. Mutta mitä tarkoitat kovalla rattaalla? Normi mp-ratasta vai tässä haettua ei karkaistua teollisuus tjsp. ratasta.Kaapo kirjoitti:Viimekesänä tein kahdesta kovastarattaasta offset rattaan.
Toisesta piikit pois ja toiseen sorvasin sisä halk. isoks. Niiden
väliin sit offset palikka ja stelliittipuikolla kii.Vai mikä se oli...
Hienosti on kaverilla kestäny.
-
- Viestit: 1251
- Liittynyt: To Marras 13, 2003 1:00 am
Minkälaisesta seoksesta teollisuusrattaat on tehty?
JT: "Through accurate machining and by using only the best grade of C45 High Carbon steel for rear sprockets and SCM415 Chromoly steel alloy for front sprockets "
Eikös se karkaisu ole vaan pinnassa ja ei vaikuta luujuuteen vaan kulumiskestävyyteen?
JT: "Through accurate machining and by using only the best grade of C45 High Carbon steel for rear sprockets and SCM415 Chromoly steel alloy for front sprockets "
Eikös se karkaisu ole vaan pinnassa ja ei vaikuta luujuuteen vaan kulumiskestävyyteen?
- Liivai
- Viestit: 171
- Liittynyt: Ma Touko 23, 2005 12:00 am
- Paikkakunta: cbr
-
- Viestit: 1081
- Liittynyt: Ma Syys 29, 2003 12:00 am
- Paikkakunta: Homo'O'sohva
On toikin totta, mutta ei ihan koko totuus.Liivai kirjoitti:Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.
Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.