forum.bomber.fi • Teollisuusratas eturattaana
Sivu 1/2

Teollisuusratas eturattaana

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 12:50 am
Kirjoittaja Bart
Onko tietoa tai kokemuksia ns. teollisuusrattaiden kestosta eturattaana. Takarattainahan noita on kyllä käytetty hyvällä menestyksellä, mutta eturattaaseenhan kohdistuu aika paljon isompi voima piikkiä kohden. Jako tulee olemaan 530 tai 630. Teollisuusratas kiinnostaa offset ratasta tehdessä helpomman työstettävyyden vuoksi kuin sikakova mp-ratas.
Kilometrikestävyydellä matka-ajossa ei ole merkitystä, mutta pitäisi kestää 400hp rykäyksiä kanttisliksin kanssa varttimaililla ilman hammasvaurioita.

Re: Teollisuusratas eturattaana

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 1:54 am
Kirjoittaja The_Hooligan
Pakollinen puukotus: mitä väliä kun ajat kuitenkin puolikaasulla ja rikot vaihteiston joka kerta kun olisi näytön paikka edessä. :upto:
Bart kirjoitti:Teollisuusratas kiinnostaa offset ratasta tehdessä helpomman työstettävyyden vuoksi kuin sikakova mp-ratas.
Onkohan niin tiukkaa kuitenkaan, käsityökaluin työstö sujui aika sutjakkaan, luulis sorvinkin pystyvän.

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 8:23 am
Kirjoittaja ToMatti
Eturatas on karkaistu jonka johdosta se kestää paremmin. Yksi vaihto ehto on että ottaa alkuperäisestä rattaasta keskiön ja upottaa lämmöllä sen raakarattaaseen näin se voisi kestää paremmin.

Jos raakarattaaseen alkaa booria pistämään toden näköisesti se siitä myös antaa periksi.

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 11:36 am
Kirjoittaja Bart
ToMatti kirjoitti:Eturatas on karkaistu jonka johdosta se kestää paremmin. Yksi vaihto ehto on että ottaa alkuperäisestä rattaasta keskiön ja upottaa lämmöllä sen raakarattaaseen näin se voisi kestää paremmin.

Jos raakarattaaseen alkaa booria pistämään toden näköisesti se siitä myös antaa periksi.
Toki, toki, juuri siksi se onkin niin pirun kova.
Keskiö booreineen on toki tarkoitus ottaa karkaistusta, nyt on kysymys nimenomaan piikeistä.

Re: Teollisuusratas eturattaana

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 11:43 am
Kirjoittaja Bart
The_Hooligan kirjoitti:Pakollinen puukotus: mitä väliä kun ajat kuitenkin puolikaasulla ja rikot vaihteiston joka kerta kun olisi näytön paikka edessä.
Tehdään uusi ratas paremmalla tuennalla just siksi että vaihteistot kestäisi vähän pidempään.
Mutta kaasu on kyllä aina auki, johan sen on nähnyt tiedonkeruustakin :P
The_Hooligan kirjoitti:Onkohan niin tiukkaa kuitenkaan, käsityökaluin työstö sujui aika sutjakkaan, luulis sorvinkin pystyvän.
Voi olla joo. Rattaan tekijä vaan pohti mahtaako hänen käytössään oleva sorvi tohon pystyä ilman että menee useita teriä. Eli jos teollisuusratas kestäisi pääsisi helpommalla. Lähinnähän sillä karkaisulla haetaan hyvää kulutuskestävyyttä noin niinkuin normikäytössä. Kai? Sitä tässä just selvittelen.

Eturatas

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 5:24 pm
Kirjoittaja Kaapo
Viimekesänä tein kahdesta kovastarattaasta offset rattaan.
Toisesta piikit pois ja toiseen sorvasin sisä halk. isoks. Niiden
väliin sit offset palikka ja stelliittipuikolla kii.Vai mikä se oli...
Hienosti on kaverilla kestäny.
Booripala kestää sorvata.


Stelliitti:

Stelliitti on koboltti-kromi-wolframiseos.
Co-pitoisuus on yli 50% seostuksesta riippuen. Stelliitin kovuus ja sitkeys ovat yli 800 oC:n lämpötilassa samat kuin huoneen lämpötilassa. Korkean kromipitoisuuden ja alhaisen rautapitoisuuden vuoksi stelliitin korroosion kestävyys on parempi kuin ruostumattoman teräksen.

Tyypillisiä stelliitti-kappaleita ovat:

holkit
venttiilit
suuttimet
leikkaavat terät
teollisten sahojen "hampaat"
muotit
laakerit
moottoreiden ja turbiinien pyörivät osat jne.
Käyttöalueita:

atomivoimalat
auto- ja lentokoneteollisuus
kemianteollisuus
maatalouskoneet
massa-, paperi-, puu- ja terästeollisuus

Re: Eturatas

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 7:04 pm
Kirjoittaja Bart
Kaapo kirjoitti:Viimekesänä tein kahdesta kovastarattaasta offset rattaan.
Toisesta piikit pois ja toiseen sorvasin sisä halk. isoks. Niiden
väliin sit offset palikka ja stelliittipuikolla kii.Vai mikä se oli...
Hienosti on kaverilla kestäny.
Näin juuri. Mutta mitä tarkoitat kovalla rattaalla? Normi mp-ratasta vai tässä haettua ei karkaistua teollisuus tjsp. ratasta.

ratas

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 7:10 pm
Kirjoittaja Kaapo
2 normi mp-ratasta.

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 8:32 pm
Kirjoittaja ruuvi
Olen kanssa miettinyt samanlaista viritystä. Kestääkö hitsaukset? Autossa on napsahnut hitsattu napa irti vetoakselista. Tosin niiden hitsaaminen taisi olla kiellettyä :) Auton vetareissa taitaa olla vähän suuremmat voimat kyseessä.

sauma

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 8:44 pm
Kirjoittaja Kaapo
Kyllä on saumat kestäny. Puikolla/tigillä kun hitsaa, ei tule niin jyrkkää "kuumarajaa" kuin migillä. Mig saumojen vierestä tuppaa repeen.
Ja vielä kun on tarkotuksen mukanen puikko/lisäaine.

Lähetetty: To Tammi 15, 2009 9:23 pm
Kirjoittaja Bart
Kyllähän ne hyvin tehdyt on kestäneet. Mulla on offsettiä joku kymmenisen senttiä, mutta on toki myös toisesta päästä tuettu ja laakeroitu.
Edelleen kaipaisin mahdollisia kokemuksia teollisuusrattaan kestävyydestä.

Lähetetty: Pe Tammi 16, 2009 4:16 am
Kirjoittaja storbacka
Paljonkos siihen tulisi hampaita? Joku nokkelahan vois laskea paljonko sellanen vääntöä kestää suunnilleen.

meneekös noita tavallisia karkaistuja rattaita "sileäksi" kuinka helpolla noissa kiihdyttelyissä?

Lähetetty: Pe Tammi 16, 2009 11:42 am
Kirjoittaja ruuvi
Minkälaisesta seoksesta teollisuusrattaat on tehty?
JT: "Through accurate machining and by using only the best grade of C45 High Carbon steel for rear sprockets and SCM415 Chromoly steel alloy for front sprockets "
Eikös se karkaisu ole vaan pinnassa ja ei vaikuta luujuuteen vaan kulumiskestävyyteen?

Lähetetty: Pe Tammi 16, 2009 2:44 pm
Kirjoittaja Liivai
Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.

Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.

Lähetetty: Pe Tammi 16, 2009 3:14 pm
Kirjoittaja storbacka
Liivai kirjoitti:Kappaletta karkaistaessa se koko kappale lämmitetään ja sitten sammutetaan nopeasti jolloin se koko kappale karkaistuu. Kovuus kasvaa ja sitkeys huononee.

Eri asia sitten esim. typetyskarkaisu eli tutummin nitraus jossa vain pinta kovenee ja sisäosa säilyy sitkeänä.
On toikin totta, mutta ei ihan koko totuus. :freak: