Keulintareeniä

[Wallu]

Jalka tapilla, meikäläisella ei ole minkäänlaista käsitystä pyörän kulmasta. Ranteet ei myöskään meinaa kestää sitä käsien varassa huristelua. SEKÄ tos 93 gikseris on niin "pitkä" kaasu, et ranneliike tosi vaikea.

[Eedeli]

Jalka tapilla, meikäläisella ei ole minkäänlaista käsitystä pyörän kulmasta. Ranteet ei myöskään meinaa kestää sitä käsien varassa huristelua. SEKÄ tos 93 gikseris on niin "pitkä" kaasu, et ranneliike tosi vaikea.

Kulmaa helpottaa hahmottamaan jos joku kaveri ottaa videoo tai kuvaa sivustapäin kun keulit. Siitä on aika helppo sit arvoida et paljonko tarvitsee lisää. Ite koittanu endojen kanssa samaa ja kyl siitä ekaks tuli aikamoinen pettymys kun tuntui että nyt mennään jo ihan rajoilla, mutta kuva näyttää että tarvii vielä tuplasti nostaa takarengasta että ollaan lähelläkään kulmia Ja kyllä sen kulman oppii sit löytämään kun rupeaa jarrua tarvitsemaan. Keulimisessahan ei tarvise koko kaasurullan kääntösädettä käyttää. Otat vaan "ylempää" kiinni kahvasta niin luulis riittävän. Reeniä ja totuttelua vaan

[pommikone]

Sitten kun keuliessa sen kulman saa "alueelle" niin ei sitä kaasua todellakaan paljon tarvii käännellä. Kulmasta saa tosian hyvän käsityksen kun pyytää kaveria nappaamaan kuvan sivusta.

[Wallu]

Näillä kulmilla on vaan aika sisäsiittoiset rätkä-ympyrät.. ha ha..

No, eilen tuli taas käytyä ja aatoksia onnistumiseen (toimi mulla):
- "Neppaus"-liike hanskaan. Eli ei tarvis enää miettiä kuinka paljon kaasua ja kytkintä pitää räplätä, että keula nousee hyvin, mutta turvallisesti.
- Katse tulevaisuuteen. Friikiltä tuntuu, kun kaikki pitää tehdä selkärangasta. Jos sattu katsomaan yhtään eturenkaaseen, katoaa taju kulmasta ja tosi huteraa. Tämän takia myös kohta yksi (ylempi) on hyvä handlata. Käsiin ei ole katsomista.
- Jarrujalka suoraksi. Ihan suoraksi.
- Sitte persettä taakseppäin, kunnes paino takajalalla ja tukeva asento jalan päällä.
- Neppaus...
- Koska oikea jalka on suora pysyy pystyssä vaikka ei ois jerkkua reides. Myös tuntee pyörän liikkeen (nousun) eikä polven jouston takia ole hukassa.
- Keulan noustessa takajalka hakeutuu suorempaan pyörän mukaan. Pystyy myös hahmottamaan keulan kulman.
- Kaasua vähän ylempää kiinni ni riittää ranne (kuten eedeli mainitsi).

Näillä sain nopsaan pari tolpanväliä "turvallisella" fiiliksellä. Alussa oli kyllä oikeasti jänskää, ku piti luottaa siihen mitä kroppa telee ja pitää katse kaukaisuudessa.

[bjusmsix]

Kertokaas onko vikaa kuskissa vai mopossa! Ku ei xj600 nosta keulaa kaasusta. Pikkuusen se nous ku ennen piikkiä laskee kaasun ja heti happee mutta oudolta tuntuu kun samalla kikalla vanha piikkinen kmx katuenska keuli paremmin. Mulla on isoista pyöristä kokemusta lähinnä rossihommista, missä pyörät antaa yli 10 heposta enemmän ja painoo melki 100 kiloo vähemmän mutta luulin että tollanen kusiainen reilu 200 kilonen 70 heppanenkin jaksais sitä helvetin keulaa nostaa. Onko tosiaan mopossa vika vai pitääkö hyväksyä toi ja alkaa käyttää kytkintä? Vetoja tuntu muuten olevan kyllä ihan hyvin.

[tenu]

vai pitääkö hyväksyä toi ja alkaa käyttää kytkintä?

Khyyläö. Tai sitten tiuhentaa välityksiä vidusti/korkeempaa stongaa tms.

[sscfighter]

Kovin moni täällä vaikuttaa alottelevan keulintahommia melkein uutena asiana, ajattelin avata omia kokemuksia, jos niistä jollekulle olis hyötyä...

mopoiässä itekkin alottanut tuon leikkimisen, ja kuten joku tossa mainitsikin, mopolla keuliminen edellyttää sitä, että mennään pelkästään tasapainopisteellä (eli kulmassa jossa kaasua tai tehoa ei tarvitse ja jarrun käyttö on aivan pakko osata) tehottomuuden johdosta..

minikrossit on aika kivoja vehkeitä siihen oikean jalan refleksin totuttamiseen, niillä jos menee ympäri, ei oo kallista, eikä kuskikaan ole niin isossa pulassa, kun voi kyydistä hypätä ja työntää pyörän ojaan (nimimerkillä toissa vuonna kertausharjotukset pikkumopolla ja 70km/h ympäri kieriskeltiin), minikrossien yksmukiset reilun sadan kuution padat omaa jo pienen moottorijarrunkin verrattuna mopoon..


Toki isolla pyörällä keulittelu tasapainopisteellä on ihan eriasia kuin pienellä pyörällä, mutta kuskin motoriikka pysyy käytännössä samana. Itse ropaan f2 cbr:ään bensapumppua, jottei tyhjäkäynti häviäis kun pyörä on pystyssä, tasapainopisteelle pääseminen tulee jo aika luonnostaan ilman turhaa ajattelua, sen pyörän kulman tuntee ihan vaan fyysisestikin harjottelemalla, ottamatta sen kummemmin kiintopisteitä tai kiinnitä siihen sen enempää huomiota.. ihmisestä kiinni tosin.

aloittaa vaan neppailemalla keulaa ylemmäs ja ylemmäs, laskien jarrulla alas, tekemällä/tuntemalla sen oppii parhaiten!